Moni vanhassa omakotitalossa asuva tunnistaa tunteen, kun yläpohjaan tai ullakolle kurkistaessa vastassa on seisova ja tunkkainen ilma. Ilmiötä pidetään usein vanhan talon ominaisuutena. Kyse on kuitenkin merkistä, että katon alla oleva tuuletus on puutteellinen. Kun asumistiloista nouseva lämmin ja kostea sisäilma ei pääse vapaasti ulos, kosteus alkaa tiivistyä rakenteisiin.

Ongelma korostuu vuosikymmeniä sitten rakennetuissa taloissa, joissa tuuletusratkaisut tehtiin eri tavalla kuin nykyään [3]. Kun asiantunteva vanhan talon kattoremontti toteutetaan oikein, kyse on pelkän vesikatteen uusimisen sijaan kokonaisvaltaisesta rakenteiden korjauksesta. Se varmistaa talon terveyden ja pitkän iän. Samalla tunkkainen haju häviää ja rakenteet pysyvät kuivina säästä riippumatta.

Miksi vanhan talon yläpohja altistuu kosteudelle ja tunkkaisuudelle?

Vanhojen rakennusten yläpohjat suunniteltiin toimimaan toisin kuin nykyisissä, erittäin tiiviissä kodeissa. Ongelmat alkavat usein muiden remonttien, kuten ikkunoiden uusimisen tai lisälämmöneristyksen jälkeen. Nämä parannukset muuttavat talon painesuhteita. Sisäilman kosteus saattaa tällöin hakeutua aiempaa herkemmin yläpohjaan.

Kosteuden kertymiselle yläpohjaan on muutamia yleisiä rakenteellisia syitä:

• Höyrynsulun puutteet: Vanhassa talossa ei välttämättä ole lainkaan nykyaikaista, tiivistä höyrynsulkukalvoa estämässä huoneilman kosteuden siirtymistä ylöspäin. Ajan myötä haurastunut tai repeillyt kalvo päästää asumisesta syntyvän kosteuden suoraan yläpohjan eristeisiin.
• Riittämätön tuuletusväli: Vesikatteen ja aluskatteen välissä oleva rako on usein liian ahdas. Kun ilma ei virtaa vapaasti räystäiltä harjalle, kosteus jää seisomaan ja imeytyy hiljalleen puisiin rakenteisiin.
• Vaurioitunut tai puuttuva aluskate: Ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa aluskate saattaa puuttua kokonaan, tai sen materiaalit ovat hapertuneet. Ilman ehjää aluskatetta kondenssivesi ja tuulen mukana pöllyävä lumi kastelevat yläpohjan puuosat.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimusten mukaan suuri osa pientalojen yläpohjavaurioista johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäilman kosteuden pääsystä kylmiin rakenteisiin [3]. Kun lämmin sisäilma ja kylmä ulkoilma kohtaavat ilman toimivaa ilmanvaihtoa, vesi tiivistyy kattotuoleihin sekä aluskatteen alapintaan. Tämä luo otolliset olosuhteet homeelle ja lahovaurioille.

Miten vesikattoremontti korjaa ilmanvaihdon ja tuuletuksen?

Onnistunut kattourakka kattaa paljon muutakin kuin uuden pinnan ulkonäön. Koko kattorakenne käydään läpi. Sen toimivuus päivitetään vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Ilmalle rakennetaan esteetön kulkureitti räystäiltä aina katon harjalle asti, jotta kosteus ei jää seisomaan rakenteisiin. Joskus toimiva tuuletus vaatii katon korottamista, jotta eristeiden ja aluskatteen väliin saadaan riittävästi tilaa ilman liikkumiselle.

Työ etenee vaiheittain, ja jokainen vaihe osallistuu katon pitkäaikaisen toimivuuden varmistamiseen:

Huolella tehdyt rakenteelliset uudistukset tuovat heti huomattavia etuja. Yläpohjan tunkkaisuus katoaa, kun ilma vaihtuu jatkuvasti eikä seisovaa kosteutta pääse enää syntymään. Lisäksi yläpohjan eristeet pysyvät kuivina. Tämä parantaa suoraan kodin energiatehokkuutta. Kuiva eriste pitää lämmön sisällä huomattavasti tehokkaammin kuin kostunut ja kasaan painunut materiaali.

Toimiva tuuletus ratkaisee myös talviset ongelmat, kuten räystäille kertyvät suuret jääpuikot ja katon reunoille patoutuvan sulamisveden. Nämä ilmiöt kertovat yleensä siitä, että lämpö karkaa yläpohjaan ja sulattaa lunta katteen alta. Sulamisvesi jäätyy uudestaan kylmillä räystäillä. Oikein toteutettu tuuletus tasaa lämpötilaeroja ja pitää katon toimintakuntoisena ympäri vuoden.

Katon korotus ja lisäeristys takaavat esteettömän ilmanvaihdon

Monessa vanhemmassa pientalossa yläpohjan suurin haaste on tilanahtaus vesikatteen ja sisäkaton välillä. Kun tilaa on vähän, lisäeristystä ei voida asentaa ilman riskiä tuuletusraon tukkeutumisesta. Jos ilman kierto lakkaa, kosteus tiivistyy eristeiden pintaan ja heikentää niiden toimintakykyä kastelemalla villat.

Toimiva ratkaisu tähän on kattorakenteen nostaminen eli katon korottaminen remontin yhteydessä. Kun kattorakennetta nostetaan, yläpohjaan saadaan riittävästi tilaa sekä uudelle eristekerrokselle että sen yläpuolelle jäävälle vapaalle tuuletusvälille. 

Parempi eristys ja oikein suunniteltu rakenne näkyvät suoraan asumismukavuudessa sekä lämmityslaskuissa. Kun lämpö ei karkaa yläpohjan läpi, kylmä veto lattianrajassa katoaa. Huoneilma säilyy miellyttävänä ympäri vuoden. Kesällä taas riittävä eristys ja vapaasti kiertävä ilma estävät auringon paahtavaa kuumuutta siirtymästä sisätiloihin. Koti pysyy luonnostaan viileämpänä ilman jatkuvaa viilennystä.

Ammattitaitoinen esitarkastus säästää ikäviltä yllätyksiltä

Vanhoissa rakennuksissa piilee usein vuosikymmenten aikana syntyneitä piilovaurioita. Ne saattavat paljastua vasta silloin, kun vanha vesikate puretaan kokonaan pois. Siksi huolellinen vanhan talon kattoremontti vaatii aina tarkan alkutarkastuksen ja ammattitaitoisen suunnittelun. Kun asiantuntija tutkii rakenteet etukäteen, vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja budjetin ylittymiseltä kesken urakan.

Jos tarkastuksessa havaitaan tummentunutta puutavaraa, kastuneita eristeitä tai lahovaurioita kattotuoleissa, nämä osat vaihdetaan terveisiin ennen uuden katon asentamista. Näin uuden pinnan alle jää vain täysin terveitä puurakenteita, jotka kestävät turvallisesti seuraavat vuosikymmenet.

Kun vanhan talon yläpohjan tunkkaisuuteen ja huonoon ilmanvaihtoon reagoidaan ajoissa, säästytään kalliilta rakennevaurioilta. Katon perusteellinen korjaus palauttaa talon luonnollisen toimivuuden, parantaa asumismukavuutta ja ylläpitää rakennuksen arvoa. Kun kattotyöt tekee kokenut, paikalliset olosuhteet tunteva kumppani, remontti sujuu vaivattomasti. Lopputuloksena on turvallinen koti pitkälle tulevaisuuteen.