Kun täällä meidän kulmilla – Porissa, Raumalla ja Turun seudulla – katsellaan talojen kattoja, huopakatto on yksi suosituimmista valinnoista. Eikä ihme: se on hiljainen sateella, se istuu kauniisti suomalaiseen maisemaan ja se on oikein asennettuna todella pitkäikäinen kumppani kodille. Mutta kuten kaikessa rakentamisessa, se mikä näkyy päällepäin, on vain puolet totuudesta.

Me Lännen Laatukatolla olemme nähneet tuhansia neliöitä huopakattoa. Kun on lukemattomia kiinteistöjä takana, kehtaa jo kehaista jotain tietävänsä. Kokemus on opettanut meille, että huopakatto rakenne on kokonaisuus, jossa pienikin huolimattomuus alusrakenteissa voi johtaa kalliisiin murheisiin vuosia myöhemmin. Siksi tässä artikkelissa avaamme teille, mitä siellä huovan alla oikein tapahtuu ja miksi jokainen kerros on tärkeä.

Mitä huopakaton rakenne pitää sisällään?

 

Huopakatto – tai virallisemmin bitumikatto – ei ole vain kerros mustaa rullatavaraa nakutettuna kiinni kattoon. Jos joku niin väittää, kannattaa kääntyä kannoillaan. Moderni huopakatto rakenne on tekninen järjestelmä, jonka tehtävänä on suojata rakennusta vedeltä, lumelta, tuulelta ja UV-säteilyltä samalla, kun se sallii rakenteiden luonnollisen elämisen.

Yksinkertaistettuna rakenne koostuu neljästä pääkomponentista:

• ✓ Kantava alusrakenne: Yleensä raakaponttilaudutus tai rakennuslevytys, joka antaa katolle sen muodon ja jäykkyyden.
• ✓ Aluskermi: Se varsinainen "vakuutus", joka pitää veden ulkona, vaikka pintahuopa vaurioituisi.
• ✓ Pintakermi: Suojaa kokonaisuutta mekaaniselta rasitukselta ja antaa katolle sen ulkonäön.
• ✓ Tuuletusväli: Tärkeä tila huovan ja eristeiden välissä, joka kuljettaa kosteuden pois.

No, rehellisesti sanottuna moni omakotitaloasuja miettii kattoa vasta siinä vaiheessa, kun räystään alta tippuu vettä väärästä paikasta. Mutta ymmärtämällä tämän rakenteen perusteet, voit säästää pitkän pennin. Jos katto on jo iäkäs, kattava kattoremontti on usein edullisempi ja turvallisempi ratkaisu kuin jatkuva paikkailu.

Huopakaton eri kerrokset ja niiden tehtävät

 

Huopakaton kerrokset toimivat saumattomassa yhteistyössä. Nykyään käytetään lähes poikkeuksetta SBS-elastomeeribitumia. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että bitumin joukkoon on sekoitettu kumia. Tämä tekee huovasta joustavan – se ei halkeile pakkasella eikä sula helteellä.

Kun nämä kaksi kerrosta asennetaan oikein limittäin ja saumat tiivistetään joko hitsaamalla (ammattikäytössä) tai liimaamalla, saadaan aikaan yhtenäinen "matto", joka hylkii vettä tehokkaasti. Jos huomaat, että pintahuovan sirote alkaa irtoilla ja alta paljastuu mustaa, kiiltävää bitumia, on aika tilata ammattilainen paikalle. Säännöllinen kattohuolto pidentää huovan ikää huomattavasti, mutta jossain vaiheessa materiaalin tekninen käyttöikä tulee vastaan.

Alusrakenteen merkitys huopakaton kestävyydelle

 

Huopakatto on siitä erikoinen verrattuna esimerkiksi tiili- tai peltikattoon, että se vaatii alleen tasaisen ja kiinteän alustan. Et voi asentaa huopaa suoraan ruoteiden päälle.

Yleisin ja paras ratkaisu on raakaponttilaudotus. Se on tukeva, elää puun tavoin sopivasti ja antaa huovalle optimaalisen tartuntapinnan. Toinen vaihtoehto on kosteudenkestävä havuvaneri, jota käytetään usein silloin, kun halutaan erittäin nopea ja tasainen asennusalusta.

Miksi alusrakenteella on niin suuri merkitys?

1. Tasaisuus: Jos alusta on epätasainen, huopa nousee koholle tai notkahtaa, jolloin vesi voi alkaa seisomaa katolla.
2. Kiinnityspysyvyys: Huopanaulat tai hakaset tarvitsevat riittävän paksun puun, johon purra kiinni. Jos laudoitus on lahonsyömä tai liian ohut, tuuli voi repiä katon irti.
3. Kantavuus: Suomen talvet tuovat mukanaan lumikuorman. Tukeva alusrakenne varmistaa, ettei katto notkahda painon alla.

Jos olet Turun seudulla ja mietit katon kuntoa, kattoremontti Turun alueella onnistuu meiltä siten, että tarkistamme aina ensin aluslaudoituksen kunnon. Emme koskaan lyö uutta huopaa mädän laudan päälle.

Kriittiset kohdat: Läpiviennit ja liitokset

 

Yksikään katto ei ole pelkkää suoraa pintaa. Siellä on savupiippuja, ilmanvaihtoputkia, viemärintuuletuksia ja ehkä kattoluukkuja. Nämä ovat niitä paikkoja, joissa huopakaton rakenne todella punnitaan.

Suurin osa huopakattojen vuodoista saa alkunsa huonosti tehdyistä läpivienneistä. Huovan asennuksessa läpiviennit vaativat huolellisia ylösnostoja. Se tarkoittaa, että huopaa ei vain leikata putken juuresta poikki, vaan se nostetaan pystysuoraan putkea tai piippua vasten ja tiivistetään erikoiskauluksilla tai bitumiliimalla.

Meillä on tapana sanoa, että katon tiiviys on yhtä vahva kuin sen heikon liitos. Siksi käytämme aikaa näiden yksityiskohtien hiomiseen. Kun piippu on pellitetty oikein ja huovan ylösnostot tehty oppikirjan mukaan, voit nukkua yösi rauhassa kovimmallakin syysmyrskyllä.

Räystäät ja jiirit – huopakaton heikot lenkit

 

Jiirit eli sisätaitteet ovat paikkoja, joissa kaksi eri kattopintaa kohtaavat. Niihin kertyy eniten lunta, jäätä ja vettä. Huopakatossa jiirit toteutetaan usein moninkertaisella huovalla tai erillisellä jiirialuskermillä. Jos tässä kohtaa oikaistaan, on lähes varmaa, että ongelmia tulee.

Räystäät taas ovat katon "etuovi". Jos räystäspellitys on puutteellinen, vesi voi imeytyä huovan alle ja lahottaa otsalaudat tai jopa räystään alla olevat kantavat rakenteet. Hyvään huopakattorakenteeseen kuuluu aina:

• • Tukeva räystäspellitys (tippapelti)
• • Aluskermin vieminen suoraan pellin päälle
• • Toimivat kattoturvatuotteet, kuten lumiesteet, jotka suojaavat räystäitä vääntymiseltä.

Tuuletus ja eristys: Huopakaton toimivuuden kulmakivet

 

Tämä on kohta, joka unohtuu liian usein. Huopakatto on erittäin tiivis – se ei hengitä pätkääkään. Tämä on hyvä asia vedenpidon kannalta, mutta se luo haasteen talon sisältä nousevalle kosteudelle.

Jos huopakatto rakenne ei sisällä toimivaa tuuletusväliä aluslaudoituksen ja eristeiden välissä, lämmin ja kostea sisäilma tiivistyy vedeksi laudoituksen alapintaan. Seurauksena on hometta ja lopulta lahoava katto – vaikka ulkopuolinen huopa olisi kuinka uusi ja kiiltävä.

Näin tarkistat huopakaton rakenteen kunnon itse

 

Ei tarvitse olla insinööri nähdäkseen, onko kaikki kunnossa. Voit tehdä pienen kuntotarkastuksen itsekin pari kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin). Tässä muistilista:

Mitä tarkistaa?	Mitä etsiä?
Huovan pinta	Halkeamia, kuplia ("pulleita"), sirotteen irtoamista.
Saumat	Irvistäviä reunoja tai halkeilleita liimauksia.
Yläpohja (vintti)	Tunkkaista hajua, tummia läiskiä puuosissa, valumajälkiä.
Läpiviennit	Murentunutta tiivistemassaa tai irti olevia peltejä.

Kyllähän se niin on, että huopakatto on hiljainen ja huoleton kaveri, kunhan sen perusrakenne on kunnossa. Jos kuitenkin kiipeäminen katolle hirvittää tai et ole varma, mitä siellä pitäisi nähdä, turha sitä on yksin murehtia.

Me olemme täällä teitä varten. Meidät tunnetaan täällä päin siitä, että se mitä sovitaan, myös pidetään. Teemme huopakattoremontit ja huollot ammattitaidolla, paikallisena työnä ja aina kiinteään hintaan. Pyydä meidät ILMAISELLE kotikäynnille, niin katsotaan tilanne yhdessä ilman sitoumuksia. Vuosien kokemuksella hoidamme homman niin, että teille jää vain lopputuloksesta nauttiminen.